Merikuljetusmarkkinoiden taloudellista tilannetta kuvaavat saldoluvut olivat negatiivisia vielä menneellä puolivuotiskaudella. Romahdus on kuitenkin ohi. Useat varustamojohtajat ennakoivat suhdannekäänteen tapahtuvan seuraavan puolen vuoden aikana.
Taloudellisen tilanteen indikaattorit nousussa
Merikuljetusmarkkinoiden laskeva suhdannekehitys hidastui voimakkaasti menneen puolivuotiskauden aikana, vaikka suhdannetilanteesta olikin toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Lähes kolmannes vastaajista arvioi, että suhdannetilanne parani jonkin verran jo menneen kauden aikana. Tulevalta kaudelta odotetaan suhdannekäännettä. Puolet vastaajista arvioi suhdannetilanteen paranevan. Ennusteen saldoluku on +35. Kuljetuskysynnän, vienti- ja tuontikuljetusten, rahtihintojen ja kapasiteetin käyttöasteen saldoluvun kuvaajat ovat samanmuotoisia kuin suhdannetilanteen viimeaikaisen kehityksen aikasarja. Syvin romahdus on ohi, vaikka viime kaudella kehitys olikin vielä negatiivista. Lähitulevaisuuden kehityksen ennakoidaan kääntyvän positiiviseksi. Esimerkiksi kuljetuskysynnän menneen kauden saldoluku oli vielä lievästi negatiivinen (-5). Saldoluku nousi kuitenkin romahduksen jälkeen 83 pisteellä. Tulevan kauden ennusteen saldoluku on +35.
Merikuljetusrahtien saldoluku nousi menneellä kaudella 70 pistettä, mutta jäi vielä 30 pistettä negatiiviseksi. Yli kolmannes vastaajista totesi, että rahtihinnat laskivat edellisellä kaudella vielä huomattavasti. Rahtihintojen tulevaa kehitystä leimaa epävarmuus. Ennusteet jakautuvat melko tasaisesti rahtihintojen ennallaan pysymisen, lievän nousun ja lievän laskun välillä. Jyrkkiä muutoksia ei siten ole odotettavissa.
Varustamoalaa yleisesti kuvaavista indikaattoreista poiketen yksittäisten varustamojen liikevaihdon saldoluku laski edelleen. Vastaajista 75 prosenttia ilmoitti varustamon liikevaihdon laskeneen menneellä kaudella. Ennusteen saldoluvun perusteella varustamot arvioivat liikevaihtonsa kasvavan hieman tulevalla kaudella. Tulevaisuudesta on kuitenkin toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Varustamoista 40 prosenttia arvioi liikevaihtonsa kasvavan hieman, kun taas 30 prosenttia vastaajista ennustaa liikevaihdon supistuvan.
Työmarkkinoiden ja merenkulkupolitiikan uudistukset eivät vielä näy ennusteissa
Työmarkkinajärjestöt ovat tänä syksynä sopineet sekamiehityksen käytön mahdollisuudesta Suomen lipun alla purjehtivilla ulkomaanliikenteen aluksilla. Nykyisessä suhdannetilanteessa sopimuksella ei ole vaikutusta barometrissä esitettyihin merihenkilöstön määrää ja kuluja koskeviin ennusteisiin. Suurin osa varustamoista pyrkii pitämään miehistön määrän ennallaan niin Suomen kuin ulkomaankin lipun alla kulkevissa aluksissa. Osa varustamoista joutuu arvionsa mukaan vähentämään miehistön määrää, joten ennusteen saldoluku säilyy edelleen negatiivisena erityisesti Suomen lipun alla purjehtivilla aluksilla.
Nyt toteutettu kysely suoritettiin ennen kuin hallituksen esitys tonnistoverolain muutoksesta tuli julkisuuteen. Esityksen vaikutusta merenkulkupolitiikkaan ei voitu vielä arvioida tällä kyselykerralla.
Transitokuljetusten ei uskota palautuvan ennalleen
Teemakysymys käsitteli transitokuljetuksia. Kysyttiin sitä, palaavatko Suomen reitin kautta kulkevat itätransiton kuljetukset laman jälkeen vähintään lamaa edeltävälle tasolle. Laman seurauksena transitokuljetusten määrät ovat pudonneet voimakkaasti. Venäjän poliittisena tavoitteena on ohjata ulkomaankaupan tavaravirrat omien satamiensa kautta. Venäjä jatkaa omien satamiensa kehittämistä, vaikka useita investointeja onkin siirretty myöhempään ajankohtaan. Suomen vientiteollisuus on epäsuorasti hyötynyt transitosta, koska se on saanut vientikuljetuksiinsa edullisesti kontteja. Suomen reitin kanssa kilpailevat paitsi Venäjän omat satamat, myös useat muut Itämeren itäisen osan satamat. Suomen reitin kilpailukyvystä huolehtiminen on jatkossa entistäkin tärkeämpää.
Ylivoimainen enemmistö eli 74 prosenttia vastaajista katsoi, että Suomen reitin transitokuljetukset eivät palaudu laman jälkeen edes lamaa edeltävälle tasolle. Perusteluna näkemykselle esitettiin pääosin Venäjän oma satamapolitiikka ja muut Venäjän kaavailemat kuljetuksia koskevat määräykset. Vain 26 prosenttia vastaajista arvioi, että kuljetusmäärät palautuvat vähintään lamaa edeltävälle tasolle.
Lisätietoja: Tutkija Pekka Sundberg, SPC Finland, Turun yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus puh. (02) 333 8104, GSM 040-351 0507, s-posti pekka.sundberg(a)shortsea.fi
